Arvoisa palloliiton puheenjohtaja, piirin kunniapuheenjohtaja, hyvät seurojen edustajat, kutsuvieraat, hyvät jalkapallon ystävät!

Palloliiton Uudenmaan piirillä on kunnia aloittaa kaikissa kahdessatoista piirissä kuukausittain etenevä liittomme satavuotisjuhlinta. Haluamme juhlakuukauden aikana tuoda esiin jalkapallon monipuolisuutta. Seuraavina viikonloppuina on ohjelmassa 48 joukkueen junioritapahtuma Vantaalla, tyttöjalkapallotapahtuma Hyvinkäällä ja huippujalkapalloseminaari Lahdessa. Lisäksi futsal väki kokoontuu Myyrmäen uuteen palloiluhalliin, missä Suomen maajoukkue pelaa EM-esikarsintaa.

Piirimme on suurin ja monien meistä mielestä myös paras piirijärjestö. Toimivia seuroja on n. 160, lisenssipelaajia yli 27 000 joista tyttöjä ja naisia n. 5 000. Erotuomareita n. 400, joukkueita n.1 200. Virallisia jalkapallo-otteluja pelataan piirin alueella yli 8 000 vuodessa. Päälle tulevat vielä monet työpaikka-, koulu ja muut harrasteottelut joten kaikkiaan pelejä pelataan runsaat 20 000.

Tämä toiminta ei olisi mahdollista ilman tuhansien seura-aktiivien pyyteetöntä työtä rakkaan lajinsa puolesta. Arvoisat seurojenne edustajat, kauttanne haluan lausua kiitokset kaikille arvokasta seuratyötä tekeville: Valmentajille, ohjaajille, huoltajille, erotuomareille, talkoolaisille, hallinnosta ja varain hankinnasta vastaaville sekä kaikille muille aktiiveille. Ilman tätä joukkoa ei olisi hyviä pelaajia, joukkueita, piiriä eikä liittoa.

Vain hyvän seuratyön avulla piirimme voi kulkea kohti vuodelle 2010 asetettua visiotamme. Visiota jonka mukaan piiri muodostaa yhteisön, jonka jäsenet toimivat vastuullisesti ja laadukkaasti jalkapallon hyväksi valitsemillaan toimintamuodoilla. Ja missä piirin toimisto yhteistyöver-kostoineen muodostaa maan johtavan jalkapallon osaamiskeskuksen, jonka toimintatavat ovat esimerkkinä yli lajirajojen.

Hyvät jalkapallon ystävät, kun Suomen palloliitto perustettiin Helsingissä toukokuun 19 päivänä 1907, oli Helsingin ympäristö pääosin harvaan asuttua maalaismaisemaa. Oli luonnollista, että jalkapallon pääpaino oli Helsingissä. Sadan vuoden aikana tilanne on kuitenkin paljon muuttunut.

Myös Etelä-Suomessa piirijärjestörakenne on muuttunut vuosikymmenten aikana. Vuona 1994 päättivät, -34 perustettu Länsi-Uudenmaan piiri ja -46 perustettu Lahden piiri liittyä 1970 perustettuun Keski-Uudenmaan piiriin. Seuraavana vuona piiri sitten otti käyttöön nykyisen nimensä. Nuoren piirijärjestömme taustalla on edeltäneissä piireissä tehty arvokas työ, josta kuuluu kiitokset näiden piirien aktiiveille ja veteraaneille.

Toimintaympäristön voimakas muutos jatkuu. Jalkapallon painopiste siirtyy entistä enemmän piirimme alueelle. Väestömäärä kasvaa ja haasteet jalkapallotoiminnassa niin ikään.

On arvioitu, että vuona 2050 laajalla Helsingin metropolialueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä joista vain noin kolmannes Helsingissä. Lisääntyvälle harrastajamäärälle tarvitsemme olosuhteita, entistä vahvempia seuroja, yhä lisää valmentajia ja muita toimijoita, mutta ennen kaikkea tahtoa kehittää lajiamme.

Maahanmuuttajien määrä alueellamme kasvaa nopeasti. Tiedämme, että kaikkialla maailmassa pe-lattavana lajina jalkapallo on paras ja suosituin laji kiinnittämään maahanmuuttajat suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Siksi meillä jalkapalloperheen jäsenillä on tavallistakin suu-rempi vastuu siitä, miten otamme vastaan ja miten kohtelemme muista kulttuureista jalkapallon pariin tulevia kanssaihmisiä.

Meidän on tinkimättömästi jatkettava työtä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasististen ilmiöiden kitkemiseksi jalkapallosta. Suomalaisessa jalkapallossa on yhä enemmän muualta tulleita pelaajia ja valmentajia. Vähitellen monikulttuurisuuden soisi näkyvän myös seura- piiri ja liittotason muissa-kin tehtävissä. Toivon ja uskon, että jatkossa suomalaisen jalkapallon toimijoina eri tasoilla on en-tistä enemmän naisia, nuoria ja myös maahanmuuttajataustaisia jalkapallon ystäviä.

Hyvä jalkapalloseura on aivan oikein valittu kansainvälisen menestyksen kanssa juhlavuoden päätu-lostavoitteiksi. Hyvää seuratyötä tarvitsemme lahjakkuuksien kehittämiseksi huippujalkapalloili-joiksi, tyttö- ja naisjalkapallon edelleen vahvistamiseksi ja futsalin sekä harrastejalkapallon edistä-miseksi.

Meidän on arvostettava ja palkittava huippuja ja huippujen tekijöitä. Mutta meidän on myös arvos-tettava ja palkittava aktiiveja, jotka tekevät työtä kaikkien lasten ja nuorten pitämiseksi lajin parissa. Kaveria ei jätetä, on hyvä periaate myös jalkapallossa.

Pudokkaiden eli jalkapallosta luopuvien määrä on vähentynyt, muun muassa kaikki pelaa periaat-teen soveltamisen myötä. Silti edelleen moni jättää jalkapalloharrastuksen. Usein syynä on lajin tai paikkakunnan vaihto, mutta usein myös tilapäinen motivaation lasku. Tähän voi olla syynä koulu-asiat, tyttö- ja poikaystäväkuviot tai väsyminen ehkä liiankin rankkaan harjoitteluohjelmaan.

Rohkaisen seuroja pitämään mukana niitäkin tyttöjä ja poikia, jotka tilapäisesti haluavat harrastaa jalkapalloa kevyemmin, palatakseen ehkä myöhemmin taas tavoitteellisempaan toimintaan. Suoma-laisen jalkapalloperheen, mutta ennen muuta lasten ja nuorten kannalta tämä on tärkeää. Saattaahan kauan joukkuekavereiden tuomaan yhteisöllisyyteen tottunut lapsi ja nuori olla tavallistakin suu-remmassa syrjäytymisvaarassa jalkapallon ulkopuolelle joutuessaan.

Jalkapallon suosion ja väestön kasvun tuoma harrastajamäärän lisääntyminen on suuri haaste myös olosuhteiden kehittämiselle. On syytä kiittää monia kuntia, seuroja ja yksityisiä toimijoita esimer-killisestä aktiivisuudesta olosuhteiden parantamisessa. On syntynyt lämmitettäviä tekonurmia, hal-leja ja minikenttiä.

UEFA:n Hat Trick olosuhdeohjelman euroilla on ollut ja tulee olemaan jatkossakin tärkeä rooli. Käynnissä olevalla kierroksella on piirimme alueelta on tullut 14 hyvää hanke-esitystä liiton Hat Trick ryhmän käsittelyyn. Varmasti helmikuussa tulemme ehdottamaan niistä muutamia tuen saa-jiksi.

Hyvät jalkapallon ystävät, mikä mahtaa olla lajimme suuri salaisuus ja viehätyksen lähde? Onko se vaikeasti hallittavan pallon haaste? Tämän haasteen voittamista tulemme vielä tässä juhlassa näke-mään, kun Daniel Antman esittää meille jalkapallotaituruutta..

Onko jalkapallon salaisuus joukkuepeli? Yhdessä pelaamisen, toimimisen ja onnistumisen tuoma tyydytys ja ilo? Vai onko se peliin liittyvä kilpailu, voitto vai peli sinänsä?

Jokainen meistä voi toki kysyä tätä itseltään ja vastata omasta puolestaan. Minun vastaukseni on joukkuepelaaminen. Ehkäpä siksi, että tuota jalkapallon teknistä hallintaa en ole vielä tähän ikään tullessa oppinut.

Jotain mystistä viehätystä joka tapauksessa jalkapalloon liittyy. Ilman sitä ei maailmassa olisi noin 500 miljoonaa lajin pelaajaa, toimijaa eli jalkapalloperheen jäsentä, joista Suomessakin noin puoli miljoonaa. Näistä muuten Uudenmaan piirissä liikuntatutkimuksen mukaan n. 135 000.

Oli niin tai näin. Jalkapallo on pelien kuningas koko maapallolla. Tehkäämme Uudenmaan piirin alueella parhaamme, että rakastamastamme lajista tulee entistä hienompi pelien kuningas myös Suomessa seuraavien vuosikymmenten aikana. Tervetuloa juhlaan.